Lisää tutkimushankkeesta

Kieli-ideologiat, kielenkäyttö ja hyvinvointikokemus monikielisissä toimintayhteisöissä – Language ideologies, language use and experience of wellbeing in multilingual communities of practice (MINOLANG) -tutkimushankeemme selvittää kielellisten toimintaympäristöjen dynamiikkaa Oulun seudulla. Tutkittavat kielet ovat ruotsi, karjala ja maahanmuuttajien puhuma suomi. Helposti yksikieliseksi miellettävä Oulun seutu piilottaa näennäisen homogeenisuutensa taakse useita vähemmistökieliä, joiden kontakteja, suhteita, säilymisstrategioita, niihin liittyviä asenteita ja identiteettejä hankkeessa tutkitaan. Hankkeemme vahvistaa alueen monikielisyyttä dokumentoimalla sillä puhuttavia kieliä ja torjumalla kielivähemmistöihin kohdistuvia ennakkoluuloja tutkimustiedon avulla.

Ruotsinkielisiä asui Oulun seudulla vuoden 2015 lopussa 532 henkeä, joista suurin osa Oulussa. Karjalan kieli sai vuonna 2009 ei-alueellisen vähemmistökielen statuksen, mutta tarkkaa tietoa karjalanpuhujien määrästä Suomessa tai Oulun seudulla ei ole. Arviot koko maan puhujamääristä vaihtelevat 5 000 ja 11 000 välillä. Vuoden 2015 lopussa Suomessa asui 144 henkilöä, jotka olivat ilmoittaneet äidinkielekseen karjalan. Myös maahanmuuttajien puhumat kielet ovat eri asemissa Suomessa. Maahanmuuttajien puhumilla kielillä ei venäjää lukuun ottamatta ole laillista asemaa Suomessa. Oulun seudulla asui muiden kielien puhujia vuoden 2015 lopussa yhteensä 6 258. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt muodostavat heterogeenisen, suomea puhuvan väestöryhmän, ja on olennaista tarkastella, millainen status maahanmuuttajien puhumalla suomella on.

Oulun seudun monikielisyyttä ei ole tutkittu. Oulu ympäristöineen on kuitenkin monikielisenä alueena aivan erityinen Suomessa: Oulu on yksi Suomen neljästä ruotsinkielisestä kielisaarekkeesta, alueella asuu verrattain suuri ja elinvoimainen karjalankielinen vähemmistö ja alue on lyhyessä ajassa muuttunut vielä aikaisempaa monikulttuurisemmaksi, kun vuonna 2015 suuri osa Suomeen saapuneista pakolaisista tuli maahan Ruotsin kautta pohjoisesta.

Tutkimushankkeemme on monitieteinen, ja sitä johtaa professori Niina Kunnas. Hankkeessa on mukana neljä tutkimusta: 1) Niina Kunnaksen tutkimus karjalan kielestä Oulun seudulla, 2) Elisa Riston tutkimus, joka selvittää Oulun ruotsinkielisen koulun lukiolaisten kielellistä identiteettiä sekä heidän ruotsin ja suomen kielen kirjallista taitoaan, 3) Heidi Niemelän tutkimus, joka tarkastelee suomen kieleen liittyviä kieli-ideologioita ja maallikoiden asenteita maahanmuuttajien puhumia suomia kohtaan sekä 4) Aila Mustamon kulttuuriantropologinen tutkimus, joka selvittää vähemmsitökielten puhujien hyvinvoinnin kokemusta. Hankkeen tutkimusten yhteisiä nimittäjiä ovat monikielisyys, kieli-ideologiat ja -asenteet, kieli-identiteetti, vähemmistökielet sekä kielen ja hyvinvoinnin yhteys.

Tutkimusryhmään kuuluvat myös Oulun yliopiston suomen kielen professori Harri Mantila ja pohjoismaisen filologian professori Paula Rossi. Harri Mantilan päätutkimuskohteita ovat dialektologia ja sosiolingvistiikka. Mantila on perehtynyt myös kielensuunnitteluun ja kielipolitiikkaan, ja vuosien 2000–2009 aikana hän toimi suomen kielen lautakunnan puheenjohtajana. Paula Rossin tutkimuskohteita ovat käännöstiede ja historiallinen sosiolingvistiikka, jossa hän keskittyy historialliseen monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen. Rossi on erikoistunut kielikontakteihin sekä kielenkäyttöön ja sen säilyttämisstrategioihin.