MINOLANG

Kieli-ideologiat, kielenkäyttö ja hyvinvointikokemus monikielisissä toimintayhteisöissä – Language ideologies language use and experience of wellbeing in multilingual communities of practice (MINOLANG)

Karjalatalo_Liminka

Kieli-ideologiat, kielenkäyttö ja hyvinvointikokemus monikielisissä toimintayhteisöissä – Language ideologies language use and experience of wellbeing in multilingual communities of practice (MINOLANG) -tutkimushankeemme selvittää kielellisten toimintaympäristöjen dynamiikkaa Oulun seudulla. Tutkittavat kielet ovat ruotsi, karjala ja maahanmuuttajien puhuma suomi. Helposti yksikieliseksi miellettävä Oulun seutu piilottaa näennäisen homogeenisuutensa taakse useita vähemmistökieliä, joiden kontakteja, suhteita, säilymisstrategioita, niihin liittyviä asenteita ja identiteettejä hankkeessa tutkitaan. Hankkeemme vahvistaa alueen monikielisyyttä dokumentoimalla sillä puhuttavia kieliä ja torjumalla kielivähemmistöihin kohdistuvia ennakkoluuloja tutkimustiedon avulla. Lue lisää…

Niina Kunnas: Karjalan kieli Oulun seudulla

Niina Kunnaksen tuoreimmassa postdoc -tutkimuksessa tarkastellaan Oulussa ja sen lähialueilla asuvien karjalaistaustaisten henkilöiden kielitilannetta. Tutkimuksen painopisteitä ovat karjalan kielisosiologinen tilanne Oulun seudulla, kielen käytön ja kielellisen variaation analyysi ja myös karjalankielisen vähemmistön että suomenkielisen enemmistön kieli-ideologiat.

Suomessa ei ole virallisia tilastoja karjalankielisten määrästä, mutta arviot puhujamääristä vaihtelevat 5 000:n ja 11 000:n välillä (Laakso ym. 2016: 108 ja mainitut lähteet). Karjalankieliset Suomessa muodostavat siis merkittävän kielellisen vähemmistön. Tästä huolimatta heidän kielellistä tilannettaan ei juuri ole tutkittu ennen 2000-lukua, eikä karjalankielisiä ole melko tuoreissakaan julkaisuissa (esim. Blommaert–Leppänen–Spotti 2012) esitelty yhtenä Suomen kielellisenä vähemmistönä. Erityisen vähän tiedetään Oulun seudun karjalankielisistä, sillä tällä alueella kielisosiologista tutkimusta karjalasta ja sen säilymisestä ei ole aiemmin tehty.

 

Elisa Risto: Oulun ruotsinkielisen koulun lukiolaisten kielellinen identiteetti

Elisa Riston väitöstutkimuksessa tarkastellaan Oulun ruotsinkielisen koulun lukiolaisten kielellistä identiteettiä sekä heidän ruotsin ja suomen kielen kirjallista taitoaan. Oulu on yksi Suomen neljästä ruotsinkielisestä kielisaarekkeesta. Kielelliset olosuhteet kielisaarekkeella ovat erityiset, sillä mahdollisuudet käyttää ruotsia ovat alueella rajalliset, ja siksi kielisaareke onkin mielenkiintoinen tutkimusympäristö. Tärkeä osa Oulun kielisaarekeyhteisöä on ruotsinkielinen peruskoulu ja lukio, Svenska Privatskolan i Uleåborg.

 

Heidi Niemelä: Suomalaisten kieli-ideologioiden vaikutukset maahanmuuttajien kielelliseen kotoutumiseen

Heidi Niemelä tarkastelee artikkeliväitöskirjassaan suomalaisten kieli-ideologioita ja käsityksiä suomen kielen moninaisuudesta, sosiaalisessa mediassa ilmeneviä kielipoliittisia näkökulmia, kielen dialogista luonnetta sekä maahanmuuttajien kielellistä kotoutumista. Väitöskirjan ensimmäinen artikkeli on koulumaailmaan tarkentava pilottiprojekti, jossa tarkastellaan koulumaailman ja opettajakoulutuksen kieli-ideologioita, niiden havaitsemista ja työstämistä tutkivan oppimisen metodein. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda uusia näkökulmia ja konkreettisia työkaluja monilukutaidon opettamiseen sekä monikielisyys- ja kulttuurisuuskasvatukseen.